formats

Premackin periaate

Ida-Emilia Kaukonen

Premackin periaate tarkoittaa sitä, että voimakkaampi teko, jonka eläin tekee mielellään, vahvistaa sitä edeltänyttä heikommin toimivaa käytöstä.

Periaate pohjautuu 1960-luvulle, jossa David Premack tutki koulutusta, mutta vahvisteena toimikin leikin tai makupalan sijasta itse tekeminen. Eli ei käytettykään tavalliseen tapaan fysiologisia viettejä. Tutkimusta tehtiin Cebinae-suvun apinoiden kanssa, mutta Premack tutki periaatteen toteutumista myös ihmisten suhteen.

Miellyttäväksi teoksi määritellään sellainen teko, jota eläin tekee todennäköisimmin ja eniten, jos sillä on vapaus toimia kuten haluaa. Epämieluisammilla teoilla puolestaan tarkoitetaan niitä, joita eläin tekee harvemmin, vaikka sillä olisi lupa. Premackin periaatteen mukaan eläin voi tavoitella voimakkaampaa ja miellyttävämpää tekemistä suorittamalla vähemmän miellyttävän. Eli: kun eläin suorittaa jotakin tekoa, jota siltä toivotaan, voidaan antaa sille lupa tehdä jotakin mieluisampaa toimintoa, jolloin tämä vihjeen jälkeen tuleva toiminto on palkkio vihjettä edeltäneestä käytöksestä. Jälkeen tuleva voimakas käytös toimii motivaationa tehdä jotakin epämieluisampaa.

Hyvä esimerkki linnulle voisi olla tästä luoksetulo ja odottaminen. Jos lintu tahtoo tulla luokse, mutta sen on vaikeampi odottaa aloillaan, voidaan luoksetulon sallimista käyttää vahvisteena paikallaan odottamiselle. Myös luopuminen, josta aikaisemmin kirjoittelin, mainitaan monesti Premackin yhteydessä. Luopumisella tarkoitettiin sitä, että vain silloin, kun eläin ei tavoittele herkkua, voi se saada herkun.

Premackin periaatteeseen liittyy myös suosituimmuusjärjestys: voimakkaasti mieluisa teko vahvistaa kaikkia niitä tekoja, jotka ovat hierarkiassa sitä alempana. Tämä suosituimmuusjärjestys on muuttuva, riippuen monista asioista. Lintu tahtoo eri tilanteissa ja tiloissa hieman erilaisia asioita ja silloin jokin teko voi olla hierarkiassa korkeammalla kuin normaalisti.

Premackin periaatetta voi hyödyntää myös silloin, kun ketjutetaan tekoja. Ketjuttaminen tarkoitti sitä, että useampia eri tekoja liitetään yhteen. Ketjuttamista suositellaan koulutettavaksi yleensä takaperin, eli aloittamalla viimeisestä teosta. Näin edeltävä teko toimii vihjeenä seuraavalle teolle.

Premackin väite on, että tyypillisten vahvisteiden takana onkin todellisuudessa itse tekeminen, joka vahvistaa; esimerkiksi ruoan sijaan vahvistaa itse syöminen, lelun sijaan leikkiminen.

Lähteet (vierailtu 26.11.2013):

http://en.wikipedia.org/wiki/Premack%27s_principle

http://www.jansky.fi/jy_home/koulutusjuttu_2012.html

http://teoria.nettisivu.org/kasitteet/vahvisteet-ja-rankaisut/premackin-periaate/

http://files.kotisivukone.com/canis.kotisivukone.com/arkisto/takaperinketjutus_1_08.pdf

 

formats

Kiihtymistilanteessa toimiminen

Ida-Emilia Kaukonen

Ajattele, että seisot kuppi pääsi päällä. Yhtäkkiä yläpuolellasi hyllyllä kaatuu vaasi, jossa on vettä. Vesi alkaa valua pääsi päällä olevaan kuppiin, joka täyttyy pikkuhiljaa. Kuppi kestää tietyn määrän vettä, mutta jossain vaiheessa se tulvii yli.

Jotkut papukaijat ovat niin sanotusti kuumenevia, eli voivat kiihtyessään ylikuumentua, jolloin systeemi ikään kuin ylikuormittuu. Tämä tila voi johtaa aggressiiviseen reaktioon pienestäkin ärsykkeestä. Jotkut lajit ovat selvästi kuumempia kuin toiset, joista tunnetuimpia ovat muutamat amatsonilajit. Myös caiquet, eli valkovatsa-aratit ja mustalakkiaratit, lasketaan kuumuvien kastiin. Kuumenemista tapahtuu jonkin verran normaalitilassakin, mutta erityisen herkkiä linnut ovat kiihtymään ollessaan pesimähormonaalisista syistä keskimääräistä enemmän kierroksilla käyviä.

Pyro kiihtyy kylpyhuoneesta. Alunperin kylpyhuone oli aivan täysin äärijännä asia ja pelkkä ovesta sisään näkeminen sai aikaan tuon kuikuilun. Ajan kanssa pikkuhiljaa siedättäen Pyro on kiihtynyt siitä kuitenkin paljon vähemmän ja pystyy nykyisin olemaan ensimmäisten hetkien jälkeen täysin normaalisti paikalla. Kylppärin kohdalla kyse ei ole kuitenkaan suoraan aggressiivisesta kiihtymisestä. Mutta sellaiseen se voisi mennä, mikäli tilanteeseen toisi sellaisia ärsykkeitä, jotka veisivät linnun tilan kielteiseen suuntaan.

1. Hieman lämpenevä. Pupilli kapenee.

2. Kiihtynyt ja tietoinen. Pupilli kapea, nokka raollaan. Lantion painopiste korkeammalla ja “housujen” sulat pörröttyneet.

3. Selvästi ylikuumentunut. Pupilli kapea, posket ja kaula pörhistetty. Lantio erittäin ylhäällä ja pöksyt pörrössä. Siivet erotettu kyljistä ja olemus sukkulamainen.

Linnusta oppii näkemään ja tunnistamaan toisaalta myös ne tilanteet, joissa kyse on sellaisesta ”Uuuuuu niiiiiin siistii!” ja milloin se on heti alkujaan negatiivinen. Jos lintu ei ole kädessä, kun se kiihtyy, ei sitä myöskään kannata heti pyytää kädelle, vaan se kannattaa koittaa saada tekemään jotakin muuta. Mieluiten jotain, mikä saa sen keskittymään. Hyvä ajatus on opettaa jokin asia niin voimakkaasti linnulle, että se tulee ihan selkärangasta.

Jos caique on kädessä, kun se kiihtyy, ei kannata alkaa hirveästi säheltää, mutta eipä myöskään kannata alkaa pelätä. Paras on, kun ihan vaan on itse rennosti ja luontevasti, eikä tee asiasta suurta numeroa. Jos on joku paikka, johon tietää saavansa linnun helposti, sen voi siirtää sinne. Pyrolla tällainen paikka kylpyhuoneessa on pyyhenaulakko, olohuoneessa standi tai sohvan käsinoja. Jos lintua ei saa siirrettyä pois kädeltä, sitten vaan ollaan hetki muina miehinä ja odotetaan, että huuru laskee. Sitten pieni cool down – ja sitten voidaan taas touhuta normaalisti.

Tässä tilanteessa odotin ihan hetken, että pahin huuru laski, eli ääripäästä mentiin pari astetta taaksepäin, sitten laskin Pyron pyyhkeiden luo, jossa se alkoi touhuta muuta.

Tärkeää on, ettei tosiaan ala panikoida itse ”aaaa apua yhyy se kuumenee mitä mä teen”, vaan määrätietoisen rauhallisesti vaan jatkaa toimiaan ja tulkkaa tilannetta parhaan mukaan. Ainakin Pyro imee tunnetilani ihan sekunnissa ja oma rauhallisuuteni pitää sen rauhallisena.

Kuvainnollinen esimerkki:

Ajattele, että seisot kuppi pääsi päällä. Yhtäkkiä yläpuolellasi hyllyllä kaatuu vaasi, jossa on vettä. Vesi alkaa valua pääsi päällä olevaan kuppiin, joka täyttyy pikkuhiljaa. Kuppi kestää tietyn määrän vettä, mutta jossain vaiheessa se tulvii yli. Voit joko
a) yrittää nostaa vaasin niin, ettei se tiputa vettä (=lopettaa häiritsevän tilanteen)
b) siirtää vesikupin pois vedentulon alta (=siirtää lintu pois häiritsevästä tilanteesta)
c) odottaa, että vaasista tippuva vesi loppuu (=odottaa, että lintu rauhoittuu.) Riskinä on, että vesi ei lopukaan, vaan tulvii yri reunojen.
d) laittaa kuppisi päälle kannen, joka ohjaa valuvan veden kupin ohi ja kanavoi sen muualle. (=kouluttaa jonkin teon, joka ohjaa linnun tekemään muuta)
e) asentaa kuppiisi lisäreunat, jotta siihen mahtuu enemmän vettä (=siedättää lintua häiriölle)

Joskus jokin vaihtoehto ei onnistu, jolloin voi kokeilla jotakin muuta ratkaisua. Kaikissa näissä tilanteissa vesikuppiin on ehtinyt jo kaatua vettä, joten sinun on liikuttava harkiten, jotta et läikytä vettä. Muistettava on myös, että jos panikoit, oma vapinasi tärisyttää kuppia ja voi myös aiheuttaa läikkymistä.

Kun olet saanut vedentulon loppumaan, tyhjennä kuppi, niin voit aloittaa taas alusta.

formats

Kesyttäminen pelkoehdollistumisen hoitamisen näkökulmasta

Ida-Emilia Kaukonen

Pelkoehdollistuminen tarkoittaa sitä, että eläin klassisen ehdollistumisen kautta alkaa kokea pelkoa tietystä ärsykkeestä. Klassinen ehdollistuminenhan ei siis ole tahdonalaista, eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lintu ei voi pelkotilalleen mitään. Pelkoehdollistumista hoidetaan parhaiten ennaltaehkäisyllä, mutta mikäli pelko on jo syntynyt, sitä hoidetaan siedättämällä. Eli lyhyesti sanottuna hyvin varovaisin askelein esitellen pelon kohdetta niin pienissä määrin, että reaktiota ei vielä synny. Pelon siedättämisen avainsanana on, ettei kouluttaessa pelon kohdetta saa tuoda niin lähelle, että se aiheuttaa pakenemisen, puolustautumisen, kiihtymisen tai muun voimakkaan reaktion. Pelolle ei myöskään saa altistaa eläintä väkisin, vaan linnulla on oltava mahdollisuus poistua tilanteesta.

Mitä tällä on tekemistä kesyttämisen kanssa?

Miksi lintu pitää kesyttää? Jotta sen kanssa voisi kommunikoida, jotta se ei lähtisi pois ihmisen luota. Miksi lintu sitten lähtee pois ihmisen läheisyydestä? Koska se pelkää. Miksi se pelkää? Koska ihminen on linnulle peto ja saalistaja. …Tai koska sille on annettu aihetta pelätä.

Harva lintu on kesy jo syntyessään, mutta toisaalta hyvin harva pelkää ihmistä jo hysteerisellä tasolla ilman traumatisoitumista taustalla. Traumoja on helppo aiheuttaa ihan jo sillä, että eläinkauppaan siirtyessä linnut napataan kiinni bokseistaan, laitetaan häkkiin – ja eläinkaupasta omistajalle siirtyessä lintu jahdataan taas kerran kiinni ja laitetaan väkisin laatikkoon kuljetettavaksi. Myös pienemmät kokemukset, kuten raju elekieli ja käsien huitominen linnun läheisyydessä voivat saada aikaan pelkotiloja, puhumattakaan häkkejä kohti kurkottavista asiakkaista. Tällaisten kokemusten kautta viimeistään tehdään ihmisestä linnun silmissä vaarallinen saalistaja. Kesyttäessä tämä käsitys on muutettava, mutta se ei tapahdu aivan helposti. Poikasen kohdalla alun aristus on toki lähinnä luontaista varuillaan olemista, joka palvelee selviytymistä. Mutta mikäli taustalla on traumoja, on asiaa vaikeampi korjata. Pelko on yksi primitiivisimmistä tunteista, joka palvelee eloonjäämistä.

Hoitokeino on teoriassa sama niin traumatisoimattomalla kuin traumatisoituneellakin linnulla sinänsä: luottamus palautetaan assosioimalla ihminen mukaviin asioihin. Yleensä herkkuihin. Mutta jos etenkin traumatisoituneiden kanssa otettaisiin paremmin huomioon pelkoehdollistumisen hoitaminen (esim. pelko käsiä kohtaan), saataisiin ehkäpä entistä parempia tuloksia.

Aikaisemmin lintuja yritettiin usein kesyttää siten, että ne välittömästi koitettiin saada kädelle tökkien rintakehää. Sanomatta selvää, että tällainen lähestymistapa hyvin harvoin toimi. Ihminen, jota lintu pelkää jo valmiiksi, tulee ja tökkii eläintä. Sen sijaan kesyttäessä ihmisen tulisi ottaa niin pieniä etenemisaskeleita/vaiheita, että linnun ei tarvitsisi lähteä karkuun. Se on helpompaa toisten lajien kanssa. Neitokakadu kun saattaa lähteä lentoon, vaikka etäisyyttä olisi useita metrejä.

Tie linnun sydämeen käy yleensä vatsan kautta ja jo kesytysvaiheessa nami yhdistyy voimakkaasti hyvään oloon. Se on myös paras palkkiovaihtoehto aremmalle linnulle, joka ei ihmisestä yleensä muuta tahdo aluksi. Ruoka on tarpeeksi suuri houkute saamaan pelokas eläin itse saapumaan ihmisen luokse.

Tapoja kesyttämiseen on monia, mutta niistä kaikki perustuvat siihen, että ihmisestä – pelon kohteesta – tehdään pelkona neutraali tai jopa miellyttävä. Jos esimerkiksi ottaa vaikkapa neitokakadut tai muut vastaavat pienemmät lajit: Itse aloitan kesyttämisen erityisen arkojen lintujen kohdalla siten, että hoitotoimenpiteiden aikana tai mikäli minun on muutoin lähestyttävä lintua, hidastan liikkeitäni ja puhelen hiljaa tai imitoin lajin luontaista positiivista ääntelyä. Kotona oleskellessani olen tietokonepöydän luona hyvin kaukana linnuista, mutta kuitenkin nähtävillä, ja luonani on jotain ekstrahyvää herkkua. Herkun ei tarvitse välttämättä edes koskettaa minua; riittää, kun se on aivan vieressäni. Lisäksi käytän hyväkseni kesympiä lintujani, koska parvesta otetaan heti mallia. Lintu saa näin itse valita, lähestyykö minua laisinkaan.

Siitä sitten siirrytään siihen, että nami on koko ajan minua lähempänä ja lopulta kädessä. Toisinaan en odota, että lintu tulee syömään kädestäni, vaan yksinkertaisesti odotan, että se tottuu läsnäolooni. Sen jälkeen tarjoan vaikkapa hirssiä muille linnuille – ja yleensä arempikin neitokakadu tulee lopulta parven mukana syömään kädestä. Poikasia kesyttäessä touhuan emojen kanssa, jolloin poikaset ottavat mallia ja tulevat luokse perässä. Jos kesyttäminen tuntuu etenevän helposti, jätän namin myös pois ja koitan pyrkiä siihen, että linnut tulisivat luokseni myös muutoin.

Kun lintu on sinut läsnäoloni kanssa, voin myös yrittää lähestyä sitä itse. Silloin kuitenkin olen jatkuvasti erittäin tarkkaavainen linnun eleiden suhteen. Pelkkä taaksepäin vetäytyminenkin tarkoittaa, että minä vetäydyn hieman taaksepäin. Koulutustermillisesti voisi ajatella, että palaan kriteereissä hieman taaksepäin. Jotkut linnut voivat olla täysin sinut sen kanssa, jos ihminen lähestyy ja jutustelee tai vislailee linnun kanssa. Toisinaan on jopa suositeltavampaa kokeilla tätä ennen ruoan tarjoamista, sillä ruoan tarjoaminen usein kuitenkin vaatii käsien käytön. Ja juuri kädet ovat monelle linnulle se kompastuskivi siksi, että huonot kokemukset ovat aiheuttaneet pelkoehdollistumisen niitä kohtaan. Hyvin usein olen havainnut, että etenkin pienemmille linnuille on helpointa laskeutua ensimmäisenä pään päälle tai olalle ja saada ensimmäinen fyysinen kontakti sitä kautta.

Alla video munkkiaratistani, joka oli tullessaan niin arka, että pelkästään samassa tilassa oleminen ihmisen kanssa oli sille vaikeaa. Videolla on melko helposti nähtävissä linnun elekieli ja lintuleipään kohdistuvat katseet, jotka kertovat, että herkku on nyt voimakkaampi tekijä kuin pelko. Tällaista asiaa on helppo hyödyntää kesyttämisessä pelon siedättämisen näkökulmasta.

Kun kädestä syöminen on vaivatonta, voidaan lintu houkutella kädelle herkun perässä. Tämä on usein astetta isompi askel ja sen saavuttaminen voi viedä enemmän aikaa. Huomioi, että vaikka houkuttelu, ”luring”, on esimerkiksi koiramaailmassa pitemmän päälle asia, josta on päästävä eroon, lintu on yhä villieläin, jolla ei vielä tässä vaiheessa ole mitään syytä tulla ihmisen kädelle itsekseen. Se, että lintu syö kädestä, tarkoittaa ihmisen vielä tässä vaiheessa olevan lähinnä hyvä ruoka-automaatti, mutta mitään sen suurempaa sidettä ei ole vielä luotu. Kun kädelle tuleminen kuitenkin saadaan sujuvaksi, ajan kanssa herkunkin voi jättää pois. Jos kädelle astumiseen yhdistää vihjeen, kuten ”tule”, on houkuttelusta luopuminen helpompaa. Kädelle astumista tulisi silti vahvistaa palkkiolla etenkin alkuvaiheessa, kunnes se sujuu vaivattomasti.

Videolla alla neitokakadupoikanen, jota kesyttelen ja opetan olemaan sinut kädellä istumisen kanssa:

Tämän jälkeen kaikki oikeastaan käykin kuin itsestään. Kun fyysisen kontaktin raja on rikottu tehokkaasti, lintu oppii pian myös kommunikointia ja sosialisointia.

Huomioi, että on myös lintuja, jotka voivat kommunikoida ja sosialisoida, vaikka eivät tahtoisikaan fyysistä kosketusta. Aiempi toimi koskee nimenomaan niitä villimpiä lintuja, joilla ei ole mitään kiinnostusta ihmistä kohtaan. Joskus myös kouluttaminen itsessään on mitä parhain keino kesyttää lintua ja luoda kontakti sen kanssa. Sisu-neitokakaduni pelkäsi fyysistä kosketusta, mutta löysin yhteyden sen kanssa target-kouluttamisen kautta.

Joskus motivoiva palkkio voi olla myös jotakin aivan muuta kuin ruoka. Alla oleva lintu oppi tulemaan kädelle kurottamalla huulikoruani. Sen koskettaminen on tämän linnun mielestä todella jännittävää!

Summattuna: Jos kesyttämistä ajattelee pelon siedättämisenä, omistaja osaa ehkäpä ottaa paremmin huomioon pienet askeleet sekä ymmärtää sen, miksi lintu pelkää ihmistä ja miten pelon voi voittaa. Klassista ehdollistumista vastaan on haasteellista ”taistella”, kun kyseessä on pelko, mutta aina lintu voidaan ehdollistaa uusiin, positiivisiin asioihin. Kun ihminen tarkoittaa linnulle mukavia asioita, lintu oppii luottamaan ja ajan kanssa voi nähdä ihmisen namikoneen ohessa myös kiinnostavaksi sosiaaliseksi kaveriksi.

Tarvitsetko apua oman lintusi kesyttämisessä? Ole yhteydessä!

formats

Häiriöt ja yleistäminen

Ida-Emilia Kaukonen

Häiriö on jokin sellainen asia, joka vie eläimen huomion pienemmällä tai suuremmalla tasolla. Se voi saada aikaan ihan vain huomion kiinnittymisen muualle tai ikävämmin vaikuttaen eläin voi pelätä tai yli-innostua häiriötekijästä. Yksinkertainen esimerkki linnun kanssa on vaikkapa television päälläoleminen tai vieraiden tuleminen. Ääni, jokin toinen lintu, ihminen tai muu eläin, jokin väri, jokin tapahtuma yms. Linnulle tyypillisiä häiriöitä voisi olla vaikkapa:

Linnulle häiriöitä voisi olla vaikkapa:

  • Toisen ihmisen läsnäolo
  • Vieraan ihmisen läsnäolo
  • Ihmisen tekemä liike
  • Uusi paikka: uusi huone
  • Alusta, jolla lintu on (koulutusständi), liikkuu
  • Televisio
  • Näkyvillä oleva ruoka/juoma
  • Kiinnostavat esineet
  • Äänet: Musiikki, aplodit, suhina, vihellys, ulkopuolisen puhe, putkistojen päällemeno.
  • Liike: Talon ohi kulkevat ajoneuvot, jotka näyvät ikkunasta.
  • Jotain uutta: kouluttajan uusi hiusväri, kynsilakka, vaate
  • Muut linnut, muut eläimet
  • Ajankohta, kellonaika. (Liian myöhään, liian aikaisin, keväthuuruaika)
  • ”Petolintukuva”. Ikkunasta näkyvä suurempi lintu taivaalla tai jotakin, mikä ei ole suoranaisesti lintu, mutta voi muistuttaa sitä.

Yleistämisellä tarkoitetaan sitä, että yhdessä paikassa koulutettu asia voidaan suorittaa myös uudessa ympäristössä. Uusi ympäristö voi jo itsessään olla häiriö tai vähintään tuoda kasapäin uusia häiriöitä. Esimerkki tästä on vaikkapa tilanne, jossa halusin totuttaa Pyroa suuremman vierasmäärän läsnäolemiseen – ja vielä eri tiloissa. Vieraiden määrää on kesästä asti lisätty, tutustuttaen heitä lintuun. Muutaman kerran kotona on ollut isompikin vierasporukka, mutta lopulta järjestin tilaisuuden, jossa 15 ihmistä tuli taloyhtiön harrastehuoneeseen yksi kerrallaan. Tässä uudessa tilanteessa yleistettiin useampia Pyron toimintoja ja katsottiin samalla, missä olisi petraamista.

Häiriöille siedättäminen tarkoittaa häiriön tekemistä pikkuhiljaa yhdentekeväksi. Siedättäminen tapahtuu askel kerrallaan helposta vaikeaan, kriteerin vaikeutumisen voidessa tilannekohtaisesti riippuen hieman siitä, onko häiriö neutraali (eli ihan vaan toiminnon keskeyttävä), ylikiinnostava tai ahdistava/pelottava. Erityisesti eläimelle epämieluisten häiriöiden suhteen todella varovaisesti. Eläimen kuunteleminen on todella tärkeää. Etenkin jos häiriö on samalla jonkinasteinen pelko (jolloin voidaan puhua myös lomittain pelkoehdollistuman hoitamisesta), voidaan herkästi mennä floodingin puolelle, jos eläin on pakotettu kohtaamaan pelkonsa. Tällöin voi syntyä vääränlaisia ehdollistumia ja pelko voi vain syventyä. Askelten pitäisi olla niin pieniä, ettei eläin poistu tilanteesta häiriön vuoksi = ettei häriö siis käy liian suureksi, liian nopeasti. Jos häiriö on pelko, pitää pelko hoitaa ennen kuin keskitytään muiden asioiden kouluttamiseen häiriön läsnäollessa – ellei se ole keino viedä huomiota muualle.

Häiriöille siedättäminen ja yleistäminen liittyvät toisiinsa käsi kädessä, sillä yleistäessä mukaan tulee yleensä uusia häiriöitä – osaa niistä ei ole ehkä edes voinut ennustaa. Kun häiriöille siedättäminen ja yleistäminen ovat hallussa, tuloksena on todennäköisemmin suoritusvarmuus.

Kannattavaa on lähteä yleistämään, kun vihje on hallussa. Näin yleistämisen onnistumisen testaaminen on luonnollisesti helpompaa, kun tekoa on helppo pyytää. Mutta tietty mitään yksiselitteistä tuo ei ole, koska koulutuksessa saatetaan joka tapauksessa joutua palaamaan myös taaksepäin tai tekemään muutoksia suunnitelmiin. Kuitenkin jo aika alkuvaiheessa, kun toiminto on saatu aikaan, voidaan aloittaa alkuyleistäminen ja häiriöiden lisääminen, välttäen kaavoihin kangistumista. Häiriön kanssa olisi suositeltava työskennellä niin, että se olisi hallussa, ennen kuin edetään hirveästi. Eli reaktioaika (latenssi) tulisi olla sama kuin ilman häiriötä.

Yleistäminen ja häiriöiden siedättäminen voi olla suuremmassa mittakaavassa haastavampaa toteuttaa papukaijalle: koiran tai hevosen kun voi viedä ulos ja laajemmalti eri maisemiin, mutta linnulle tulee usein harvemmin tilaisuuksia poistua kotiseinien sisältä. Lisäksi lintuja koskevien karanteenisääntöjen vuoksi ei ensimmäiseen puoleen vuoteen voi välttämättä juurikaan tehdä paljoa, jos lintu on vasta tuotu maahan. Kuitenkin lintumittapuullakin voi tehdä muutamia asioita. Esimerkiksi teon voi yleistää häkissä, häkin ulkopuolella ja eri huoneissa. Joillekin riitttää ihan vain se, että kouluttaja vaihtaa hieman suuntaa, kuten kodinvaihtajana luokseni tullut neitokakadu-vanhukseni Eetu, jolla meni vain hetki oppia luokselentäminen – mutta todella pitkään siinä, että Eetu suoritti teon onnistuneesti myös muista osista lintuhuonetta. Eetu on aiemman historiansa vuoksi pelokas kaikkea uutta kohtaan ja pelkkä olohuoneeseen siirtyminen oli sille jännittävä asia. Ennen kuin Eetulle voisi yleistää jonkin teon vaikkapa makuuhuoneeseen, täytyisi se ensin siedättää isolle häiriölle: makuuhuoneelle itselleen.

Alla vielä videota luoksetulon yleistämisestä:

formats

Luopuminen

Ida-Emilia Kaukonen

Aloittelevan kouluttajan yleisimpiä keinoja saada lintu tekemään jotakin on käyttää niin sanottua luringia, eli houkuttelua. Tämä tarkoittaa sitä, että lintu ohjataan herkulla suuntaa näyttämällä tiettyyn suuntaan. Tyypillinen erimerkki on vaikkapa opettaa lintu pyörimään kuljettamalla herkkukättä linnun ylä- tai alapuolella niin, että lintu seuraa namipalaa ja saa sen kierrettyään kokonaisen ympyrän. Joihinkin tilanteisiin luring sopii oikein hyvin, mutta sen riskinä on eräänlainen laiskistuminen: lintu tekee asian vain herkkua tavoitellen, muttei hievahdakaan ilman, että kädessä on nami. Kun herkusta tulee päätavoite, voi keskittyminen olla myös huonompaa, ja lisäksi herkku saattaa tehdä linnun niin innokkaaksi, että itse koulutustilanne häiriintyy. Vaihtoehdoista luringille kirjoitan myöhemmin, mutta tällä kertaa tarkoitus on puhua luopumisesta, jolla voidaan paikata mahdollista herkkuun kohdistuvaa yli-innokkuutta.

Luopumisella tarkoitetaan sitä, että lintu ei syöksy välittömästi herkun kimppuun sen nähdessään. Toisin sanoen lintu oppii, että vain luopumalla herkusta sen voi saada. Luopuminen voi näkyä vaikkapa siten, että papukaijan edessä kouluttajan kädessä on herkku, mutta lintu ei koske siihen ennen kuin pienen hetken kuluttua annetaan lupa. Tällä voidaan ehkäistä kiihtymistä ja yli-innokkuutta herkun suhteen.

Luopumiskoulutuksessa aloitetaan hyvin pienestä ja lisätään kiusausten määrää pikkuhiljaa. Olen kouluttanut valkovatsa-aratti Pyrolle luopumista viime aikoina ja kriteerit ovat olleet seuraavat:

Kriteeri 1: Pyro irrottaa fyysisen kosketuksen nyrkistä.
Kriteeri 2: Pyro kääntää katseen pois nyrkistä.
Kriteeri 3: Pyro poistuu herkun luota, käsi yhä suljettu
Kriteeri 4: Pyro pystyy seisomaan/olemaan rauhallisena raollaan olevan nyrkin vierellä
Kriteeri 5: Pyro pystyy seisomaan rauhallisena enemmän avautuneen nyrkin vierellä.
Kriteeri 6: a Pyro pystyy seisomaan rauhallisena avonaisen kämmenen läheisyydessä sekunnin
Kriteeri 6b: Pyro pystyy olemaan kosketusetäisyyden päässä kämmenellä olevasta ruoasta ottamatta sitä kahteen sekuntiin.
Kriteeri 6c: Pyro pystyy olemaan kosketusetäisyyden päässä kämmenellä olevasta ruoasta ottamatta sitä kolmeen sekuntiin.

Kriteeri 2 voisi näyttää esimerkiksi tältä:

Ja kriteeri 6a tältä:

Videoilla näkyy hyvin, että käytän ehdollisena vahvisteena suulla tehtyä naksautusta, joka kertoo, että nyt on lupa ottaa nami. Tämä ehdollinen vahviste on opetettu Pyrolle jo aikaisemmin. Huomioi, että jo ihan muutamien sekuntien odotus on paljon pyydetty eläimeltä, joten kriteereitä on kohotettava hitaasti ja kärsivällisesti.

Luopuminen on hyödyllinen väylä opettaa lintua pois liiallisesta palkintokiihtymyksestä. Näin estetään koulutuksen epäonnistuminen herkkukäteen änkemisen tai keskittymispulmien vuoksi.

Onko omalla linnullasi pulmia herkkujen perässä olemisesta? Tiedustele koulutusapua meiltä!

formats

Parven uusi jäsen Pyro!

Lintutähtösten joukkoon liittyi uusi jäsen, valkovatsa-aratti Pyro. Valkovatsa-aratit, jotka tunnetaan myös nimellä caique, ovat hupaisia temppuilijoita, joilla riitää älyä ja luonnetta. Lajille on helppo opettaa erilaisia asioita, mutta samalla vaaditaan johdonmukaisuutta ja kärsivällistä ohjaavaa koulutusta.

Pyron ensimmäiset treenit olivatkin luoksetulo ja orrelle poistuminen. Päivän päätteeksi harjoiteltiin myös kättelyä! Muutaman kuukauden päästä myös Pyroa voi kysyä

 

formats

Piknikillä Nooan kanssa

Hyvää juhannusta kaikille!

Edellinen postaus käsitteli free flightia, eli vapaalentoa. Eilen ennen varsinaiseen juhannusviettoon siirtymistä Nooa pääsi vielä pihalle piknikille kanssamme. Sen kiinnostusta piti hyvin yllä se, että meillä oli paljon kaikenlaista evästä. Joskin liha olisi maittanut paljon salaattia paremmin…

Alla videopätkä, jossa näkee entistäkin pitemmän etäisyyden lentämistä:

Tässä vielä kuvia piknikiltä. Mukana minä (Ida) ja Jonne sekä Aki ja Milja.

randomia_0978


randomia_0975

 Pientä kerjäämisen makua…

randomia_0982_pieni

Nooan väritys vaatii kameralta hyviä ominaisuuksia keltakukkaista vihreää nurmikkoa vasten. ;)

randomia_0966

randomia_0977

 Leikkipainia Jonnen kanssa!

randomia_0971

formats

Free flight – Vapaalento

Free flight, eli vapaalento, on koulutusta, jossa linnun luotto ja taidot sekä omistajan hermot ovat koetuksella. Vapaana lentäminen lähtee pienin askelin ensin ihan sisätiloista kotoa, jossa lintu opetetaan tulemaan käskystä luokse. Hiljalleen edetään välimatkojen kasvattamisen kautta yhä suurempiin sisätiloihin ja lopulta pisteeseen, jossa lintu voidaan viedä ulos. Täysin vapaana.

Nooa

Tässä ei pakkokeinoja voi käyttää, vaan lintu joko toimii omasta halustaan tai se ei toimi ollenkaan. Koulutus täytyy saada alkuun sille pohjalle, että lintuun pystyy luottamaan sataprosenttisesti – että se kutsusta palaa luokse. Tässä on alkuun hyvä käyttää ruoanhimoa apukeinona ja treenata lintua aamuisin, kun se ei ole vielä syönyt paljoa. Koulutusherkkuna kannattaa käyttää sitä juuri linnun mielestä parasta namia – On loppupeleissä paljolti sama, onko herkku loppupeleissä se tervein vaihtoehto tässä tilanteessa, sillä pointtina on kuitenkin se, että lintu tulee luokse aina pyydettäessä. Kun kouluttaja on varma linnun palaamisesta, voidaan papukaijan antaa myös tutkia paikkoja vapaammin, jolloin se alkaa toimia rennommin eri tilanteissa, ja ympäristöstä tulee sille luonnollinen leikkikenttä.

Ennen ulos siirtymistä on hyvä päästä treenaamaan esimerkiksi ratsastusmaneesiin tai muuhun suureen avaraan sisätilaan, jossa linnulle opetetaan…

- …korkealta alaspäin lentämistä
- …pitempien etäisyyksien lentämistä
- …laskeutumista
- …ja kasvatetaan linnun itseluottamusta lentää pitkiäkin matkoja.

Nämä opetukset ovat tärkeitä siksi, että kyseessä ovat kuitenkin lemmikkilinnut, jotka eivät normaalisti suurissakaan kotitalouksissa pysty lentämään samassa skaalassa kuin ulkotiloissa, eivätkä ne ole tottuneet  siksi lentämään pitkiä matkoja. Sisällä papukaija ei myöskään pääse kovin korkealle. Isot avarat tilat ovat linnulle täysin uusi asia, joka on opittava hyvin ennen ulos siirtymistä.

Suoraan sisältä ulos ei voi mennä. Lintu on hyvä totuttaa aivan ensimmäiseksi ulkoaviaariossa tai ulkona olevassa häkissä luonnolliseen tuuleen, sateeseen, luonnon lintuihin ja muihin vastaaviin tekijöihin, joihin vapaanaollessa saattaa törmätä. Tämä siksi, että mikäli lintu säikähtää jotakin yllättävää asiaa, saattaa vapaalento päättyä panikoimiseen ja liian kauas lentämiseen. Ensimmäisen ulkoilukerran ei tule luonnollisestikaan tapahtua erikoisolosuhteissa, kuten sateessa tai erityisen tuulisena päivänä, vaan mahdollisimman leudossa säässä.

https://www.facebook.com/photo.php?v=256103404533313&set=vb.100004009658564&type=3&theater

nooa-aviEnsimmäiset kerrat ulkona eivät luonnollisesti ole kovinkaan pitkiä, vaan lyhyitä pieniä treenejä. Treenailu aloitetaan askel kerrallaan, linnun ja sään ehdoilla.

Älä koskaan mene päästämään papukaijaasi suoraan ulos ilman erittäin huolellista varautumista ja asiaan perehtymistä! Sinun on oltava 100% varma, että lintu ei pelkää olla pihalla ja palaa pyynnöstä luoksesi ilman epäröintiä. Kärsimättömyys kouluttamisen suhteen kostautuu lähes täysin varmasti siten, että lintusi karkaa.

Katso video Nooan treenistä!

http://www.youtube.com/watch?v=d9zBJSpD3oo

http://www.youtube.com/watch?v=JlJ_inhrVgs

https://www.facebook.com/photo.php?v=268375753306078&set=vb.100004009658564&type=3&theater

formats

Parven vaikutuksesta kouluttamiseen

Väkertelin uuden välilehden, jossa esitellään nyt ne rakkaat kurppamme, joiden kanssa toimimme eniten. Tällä hetkellä varmaankin juuri Clara on tehnyt kaikkein eniten ja sillä alkaakin olla jo ihan kiva CV takanaan. ;)

Verestelin tänään Wryyn kanssa hieman muistoja ja otin naksuttimen käyttöön sen kanssa. Wryy kärsi noin 1,5 vuotta sitten nokkapulmasta, jonka vuoksi sen koulutuksessa oli toisen kerran sen elämän varrella pieni koulutustauko. Olin yllättynyt siitä, miten vaivattomasti kaikki meni etenkin, kun muu parvi sättäsi ja sähläsi. Parven läsnäolo vaikuttaa neitokakaduilla välittömästi linnun toimintaan, mikä on luonnollista, mutta minkä kouluttajan on otettava huomioon. Ihanteellista olisi, jos linnun kanssa voi toimia silloinkin, kun parvella on aamusählä päällä. Mutta mikäli se ei ole mahdollista, on osattava antaa lajille sen tarvitsema parin tunnin sähläämisvaihe, jonka aikana pidetään kontaktihuutoja, verrytellään, lennellään vinhasti ympäri huushollia yms. ;)

Muistoja veresteltiin Wryyn kanssa muun muassa ”pyöri” ja ”pointti” -kehotusten suhteen. Pyörimisessä se pyörii oman akselinsa ympäri kerran, joskin nyt treenaamme tuplakierrosta. Pointti on temppu, jonka tarkoitus on saada se pois kielletystä paikasta tai vaihtoehtoisesti pyytää se lähemmäs minua koulutustilanteen helpottamiseksi. Se muistuttaa kohdentamista hieman. Asetan sormenpään tiettyyn pisteeseen pöytää, ortta tai muuta tasoa, jossa Wryy on, ja totean ”Pointti”. Tällöin Wryy tulee siihen pointtiin, jota sormi osoittaa. Tämä helpottaa nopealiikkeisen neitokakadun kanssa, sillä muutoin lintu kipittelee ympäriinsä koulutuspöytää ja maistelee ja kokeilee kaikkea satunnaista. Esimerkiksi pyöri-temppua on helpompi treenata, jos lintu on lähellä. Pointin avulla saadaan aikaan parempi keskittyminen tilanteeseen ja linnun huomio herätettyä niin, että se tulee sopivaan paikkaan koulutuksen kannalta.

 

Tässä pari videota Wryyn pyörimisestä (ylemmän on kuvannut ystäväni Pinkku Wryyn ollessa hoidossa.)

- Ida-Emilia

formats

Sivusto perustettu!

Heippahei!

Sivut ovat viimein jotakuinkin pystyssä! Paljon on vielä tehtävää ulkoasun suhteen, mutta katsotaan, mitä kaikkea keksin.

Minä (Ida) ja Jonne olemme kaksi aktiivista papukaijaharrastajaa, jotka päättivät pistää sivut pystyyn suuren kysynnän vuoksi. Tätä kautta toivomme, että kysyjät löytävät meidät ajan kanssa hieman helpommin.

Tänne sivuille kirjoittelemme myös lintujemme kuulumisia sekä erilaisista koulutuskeikoistamme. Tervetuloa tutustumaan Claraan, Lawrenceen, Nooaan, Wryyhyn, Seriin ja muihin rakkaisiin lemmikkilintuihimme!