formats

Kesyttäminen pelkoehdollistumisen hoitamisen näkökulmasta

Ida-Emilia Kaukonen

Pelkoehdollistuminen tarkoittaa sitä, että eläin klassisen ehdollistumisen kautta alkaa kokea pelkoa tietystä ärsykkeestä. Klassinen ehdollistuminenhan ei siis ole tahdonalaista, eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lintu ei voi pelkotilalleen mitään. Pelkoehdollistumista hoidetaan parhaiten ennaltaehkäisyllä, mutta mikäli pelko on jo syntynyt, sitä hoidetaan siedättämällä. Eli lyhyesti sanottuna hyvin varovaisin askelein esitellen pelon kohdetta niin pienissä määrin, että reaktiota ei vielä synny. Pelon siedättämisen avainsanana on, ettei kouluttaessa pelon kohdetta saa tuoda niin lähelle, että se aiheuttaa pakenemisen, puolustautumisen, kiihtymisen tai muun voimakkaan reaktion. Pelolle ei myöskään saa altistaa eläintä väkisin, vaan linnulla on oltava mahdollisuus poistua tilanteesta.

Mitä tällä on tekemistä kesyttämisen kanssa?

Miksi lintu pitää kesyttää? Jotta sen kanssa voisi kommunikoida, jotta se ei lähtisi pois ihmisen luota. Miksi lintu sitten lähtee pois ihmisen läheisyydestä? Koska se pelkää. Miksi se pelkää? Koska ihminen on linnulle peto ja saalistaja. …Tai koska sille on annettu aihetta pelätä.

Harva lintu on kesy jo syntyessään, mutta toisaalta hyvin harva pelkää ihmistä jo hysteerisellä tasolla ilman traumatisoitumista taustalla. Traumoja on helppo aiheuttaa ihan jo sillä, että eläinkauppaan siirtyessä linnut napataan kiinni bokseistaan, laitetaan häkkiin – ja eläinkaupasta omistajalle siirtyessä lintu jahdataan taas kerran kiinni ja laitetaan väkisin laatikkoon kuljetettavaksi. Myös pienemmät kokemukset, kuten raju elekieli ja käsien huitominen linnun läheisyydessä voivat saada aikaan pelkotiloja, puhumattakaan häkkejä kohti kurkottavista asiakkaista. Tällaisten kokemusten kautta viimeistään tehdään ihmisestä linnun silmissä vaarallinen saalistaja. Kesyttäessä tämä käsitys on muutettava, mutta se ei tapahdu aivan helposti. Poikasen kohdalla alun aristus on toki lähinnä luontaista varuillaan olemista, joka palvelee selviytymistä. Mutta mikäli taustalla on traumoja, on asiaa vaikeampi korjata. Pelko on yksi primitiivisimmistä tunteista, joka palvelee eloonjäämistä.

Hoitokeino on teoriassa sama niin traumatisoimattomalla kuin traumatisoituneellakin linnulla sinänsä: luottamus palautetaan assosioimalla ihminen mukaviin asioihin. Yleensä herkkuihin. Mutta jos etenkin traumatisoituneiden kanssa otettaisiin paremmin huomioon pelkoehdollistumisen hoitaminen (esim. pelko käsiä kohtaan), saataisiin ehkäpä entistä parempia tuloksia.

Aikaisemmin lintuja yritettiin usein kesyttää siten, että ne välittömästi koitettiin saada kädelle tökkien rintakehää. Sanomatta selvää, että tällainen lähestymistapa hyvin harvoin toimi. Ihminen, jota lintu pelkää jo valmiiksi, tulee ja tökkii eläintä. Sen sijaan kesyttäessä ihmisen tulisi ottaa niin pieniä etenemisaskeleita/vaiheita, että linnun ei tarvitsisi lähteä karkuun. Se on helpompaa toisten lajien kanssa. Neitokakadu kun saattaa lähteä lentoon, vaikka etäisyyttä olisi useita metrejä.

Tie linnun sydämeen käy yleensä vatsan kautta ja jo kesytysvaiheessa nami yhdistyy voimakkaasti hyvään oloon. Se on myös paras palkkiovaihtoehto aremmalle linnulle, joka ei ihmisestä yleensä muuta tahdo aluksi. Ruoka on tarpeeksi suuri houkute saamaan pelokas eläin itse saapumaan ihmisen luokse.

Tapoja kesyttämiseen on monia, mutta niistä kaikki perustuvat siihen, että ihmisestä – pelon kohteesta – tehdään pelkona neutraali tai jopa miellyttävä. Jos esimerkiksi ottaa vaikkapa neitokakadut tai muut vastaavat pienemmät lajit: Itse aloitan kesyttämisen erityisen arkojen lintujen kohdalla siten, että hoitotoimenpiteiden aikana tai mikäli minun on muutoin lähestyttävä lintua, hidastan liikkeitäni ja puhelen hiljaa tai imitoin lajin luontaista positiivista ääntelyä. Kotona oleskellessani olen tietokonepöydän luona hyvin kaukana linnuista, mutta kuitenkin nähtävillä, ja luonani on jotain ekstrahyvää herkkua. Herkun ei tarvitse välttämättä edes koskettaa minua; riittää, kun se on aivan vieressäni. Lisäksi käytän hyväkseni kesympiä lintujani, koska parvesta otetaan heti mallia. Lintu saa näin itse valita, lähestyykö minua laisinkaan.

Siitä sitten siirrytään siihen, että nami on koko ajan minua lähempänä ja lopulta kädessä. Toisinaan en odota, että lintu tulee syömään kädestäni, vaan yksinkertaisesti odotan, että se tottuu läsnäolooni. Sen jälkeen tarjoan vaikkapa hirssiä muille linnuille – ja yleensä arempikin neitokakadu tulee lopulta parven mukana syömään kädestä. Poikasia kesyttäessä touhuan emojen kanssa, jolloin poikaset ottavat mallia ja tulevat luokse perässä. Jos kesyttäminen tuntuu etenevän helposti, jätän namin myös pois ja koitan pyrkiä siihen, että linnut tulisivat luokseni myös muutoin.

Kun lintu on sinut läsnäoloni kanssa, voin myös yrittää lähestyä sitä itse. Silloin kuitenkin olen jatkuvasti erittäin tarkkaavainen linnun eleiden suhteen. Pelkkä taaksepäin vetäytyminenkin tarkoittaa, että minä vetäydyn hieman taaksepäin. Koulutustermillisesti voisi ajatella, että palaan kriteereissä hieman taaksepäin. Jotkut linnut voivat olla täysin sinut sen kanssa, jos ihminen lähestyy ja jutustelee tai vislailee linnun kanssa. Toisinaan on jopa suositeltavampaa kokeilla tätä ennen ruoan tarjoamista, sillä ruoan tarjoaminen usein kuitenkin vaatii käsien käytön. Ja juuri kädet ovat monelle linnulle se kompastuskivi siksi, että huonot kokemukset ovat aiheuttaneet pelkoehdollistumisen niitä kohtaan. Hyvin usein olen havainnut, että etenkin pienemmille linnuille on helpointa laskeutua ensimmäisenä pään päälle tai olalle ja saada ensimmäinen fyysinen kontakti sitä kautta.

Alla video munkkiaratistani, joka oli tullessaan niin arka, että pelkästään samassa tilassa oleminen ihmisen kanssa oli sille vaikeaa. Videolla on melko helposti nähtävissä linnun elekieli ja lintuleipään kohdistuvat katseet, jotka kertovat, että herkku on nyt voimakkaampi tekijä kuin pelko. Tällaista asiaa on helppo hyödyntää kesyttämisessä pelon siedättämisen näkökulmasta.

Kun kädestä syöminen on vaivatonta, voidaan lintu houkutella kädelle herkun perässä. Tämä on usein astetta isompi askel ja sen saavuttaminen voi viedä enemmän aikaa. Huomioi, että vaikka houkuttelu, ”luring”, on esimerkiksi koiramaailmassa pitemmän päälle asia, josta on päästävä eroon, lintu on yhä villieläin, jolla ei vielä tässä vaiheessa ole mitään syytä tulla ihmisen kädelle itsekseen. Se, että lintu syö kädestä, tarkoittaa ihmisen vielä tässä vaiheessa olevan lähinnä hyvä ruoka-automaatti, mutta mitään sen suurempaa sidettä ei ole vielä luotu. Kun kädelle tuleminen kuitenkin saadaan sujuvaksi, ajan kanssa herkunkin voi jättää pois. Jos kädelle astumiseen yhdistää vihjeen, kuten ”tule”, on houkuttelusta luopuminen helpompaa. Kädelle astumista tulisi silti vahvistaa palkkiolla etenkin alkuvaiheessa, kunnes se sujuu vaivattomasti.

Videolla alla neitokakadupoikanen, jota kesyttelen ja opetan olemaan sinut kädellä istumisen kanssa:

Tämän jälkeen kaikki oikeastaan käykin kuin itsestään. Kun fyysisen kontaktin raja on rikottu tehokkaasti, lintu oppii pian myös kommunikointia ja sosialisointia.

Huomioi, että on myös lintuja, jotka voivat kommunikoida ja sosialisoida, vaikka eivät tahtoisikaan fyysistä kosketusta. Aiempi toimi koskee nimenomaan niitä villimpiä lintuja, joilla ei ole mitään kiinnostusta ihmistä kohtaan. Joskus myös kouluttaminen itsessään on mitä parhain keino kesyttää lintua ja luoda kontakti sen kanssa. Sisu-neitokakaduni pelkäsi fyysistä kosketusta, mutta löysin yhteyden sen kanssa target-kouluttamisen kautta.

Joskus motivoiva palkkio voi olla myös jotakin aivan muuta kuin ruoka. Alla oleva lintu oppi tulemaan kädelle kurottamalla huulikoruani. Sen koskettaminen on tämän linnun mielestä todella jännittävää!

Summattuna: Jos kesyttämistä ajattelee pelon siedättämisenä, omistaja osaa ehkäpä ottaa paremmin huomioon pienet askeleet sekä ymmärtää sen, miksi lintu pelkää ihmistä ja miten pelon voi voittaa. Klassista ehdollistumista vastaan on haasteellista ”taistella”, kun kyseessä on pelko, mutta aina lintu voidaan ehdollistaa uusiin, positiivisiin asioihin. Kun ihminen tarkoittaa linnulle mukavia asioita, lintu oppii luottamaan ja ajan kanssa voi nähdä ihmisen namikoneen ohessa myös kiinnostavaksi sosiaaliseksi kaveriksi.

Tarvitsetko apua oman lintusi kesyttämisessä? Ole yhteydessä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Home Kesyttäminen Kesyttäminen pelkoehdollistumisen hoitamisen näkökulmasta